EU-MAT: Effective Urban Material Mining in Cities ‑project

Raken­nusalan kier­to­talous Pohjo­is­mais­sa ja EU-MAT ‑han­ke. Maail­man­talouden kier­rätet­ty­jen (tois­si­jais­ten) mate­ri­aalien osu­us las­ki 9,1 pros­en­tista vuon­na 2018 arvoon 7,2 pros­ent­tia vuon­na 2023 – eli 21 pros­entin pudo­tus viidessä vuodessa. Raken­nusten purkamis­es­ta saatavien mate­ri­aalien laadun ja määrän tark­ka ennus­t­a­mi­nen on olen­naista, jot­ta niiden uudelleenkäyt­töä uud­is­rak­en­tamises­sa voidaan tehostaa ja rajat ylit­tävää mate­ri­aal­i­markki­naa kehit­tää.

EU:n raken­nusten ener­giate­hokku­us­di­rek­ti­ivi (EPBD) velvoit­taa merkit­tävi­in ener­gian­säästöi­hin raken­nuk­sis­sa, mikä korostaa tarvet­ta raken­nusten perusko­r­jauk­sille sekä purku­jät­teen parem­malle hyö­dyn­tämiselle. Toim­i­ti­la­raken­nuk­sista on kor­jat­ta­va ener­giate­hokku­udeltaan heikoim­mat 16 % vuo­teen 2030 men­nessä ja 26 % vuo­teen 2033 men­nessä. Lain­säädän­tö pain­ot­taa kor­jaus­rak­en­tamisen tärkeyt­tä ja purku­jät­teen hyö­tykäytön tehostamista osana raken­nus­ma­te­ri­aalien kier­to­talouden edis­tämistä.

Suo­mi aset­ti tavoit­teek­si hyö­dyn­tää 70 % raken­nus- ja purku­jät­teestä vuo­teen 2020 men­nessä, mut­ta nykyi­nen hyö­dyn­tämisas­te on alle 60 %. Jät­teestä noin 85 % syn­tyy kor­jaus- ja purkutöistä ja 15 % uud­is­rak­en­tamis­es­ta. Kier­to­talouden näkökul­mas­ta pure­tut raken­nuk­set toimi­vat mate­ri­aali­pankkeina, mut­ta haastei­ta on edelleen: kier­räte­ty­il­lä mate­ri­aaleil­la ei usein ole EU-säädösten edel­lyt­tämää CE-merk­in­tää (ym.fi). Suomen kier­to­talousaste oli vuon­na 2021 vain 4,4 % (maail­man­laa­juis­es­ti 8,6 %).

Nor­jan ilmas­to­la­ki tähtää 90–95 pros­entin kasvi­huonekaa­supäästö­jen vähen­tämiseen vuo­teen 2050 men­nessä. Raken­nusjät­teen, kuten vähähi­ilisen betonin, uudelleenkäyt­tö on tärkeä keino – se voi pienen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä jopa 120 kg CO2 jokaista betonikuu­tiometriä kohden. Nor­jan kier­to­talousaste oli vuon­na 2021 vain 2,4 %, mikä jää selvästi alle maail­man keskiar­von (8,6 %). Ruotsin ensim­mäisen Cir­cu­lar­i­ty Gap Report ‑raportin mukaan ruot­salaiset kulut­ta­vat yli kaksinker­taisen määrän mate­ri­aale­ja maail­man keskiar­voon ver­rat­tuna. Ruotsin kier­to­talousaste on 3,4 %, mikä hei­jas­taa maan kult­tuurisia, taloudel­lisia ja maanti­eteel­lisiä olo­suhtei­ta.

EU-MAT – Effec­tive Urban Mate­r­i­al Min­ing in Cities ‑han­ke pyrkii paran­ta­maan mate­ri­aalien kier­rä­tys­tä rak­en­tamises­sa pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Nor­jan alueil­la, jois­sa pitkät etäisyy­det ja logis­tiset haas­teet vaikeut­ta­vat mate­ri­aalien tehokas­ta uudelleenkäyt­töä. EU-MAT ‑han­kkeen part­nere­i­ta ovat Kare­lia ammat­tiko­rkeak­oulu, Aal­to Yliopis­to, Research Insti­tute of Swe­den RISE ja Nor­jan Ark­ti­nen Yliopis­to Tromssas­ta. Yksi keskeinen este käytet­ty­jen raken­nus­ma­te­ri­aalien hyö­dyn­tämiselle on epä­var­muus niiden saatavu­ud­es­ta ja laadus­ta. Tämä vaikeut­taa poten­ti­aalisen tar­jon­nan yhdis­tämistä uusi­in raken­nushankkeisi­in.

Näi­den haastei­den voit­tamisek­si han­ke kehit­tää inno­vati­ivisen, kaupunkien rak­en­tamisen kier­rä­tys­ma­te­ri­aalien tiedonkeru­umenetelmän, jol­la voidaan tarkasti arvioi­da puret­tavista raken­nuk­sista saatavien uudelleenkäytet­tävien mate­ri­aalien määrä ja laatu.

Rajat ylit­tävän yhteistyön kaut­ta han­ke hyö­dyn­tää mate­ri­aalivir­ta-ana­lyysiä, paikkati­etoon perus­tu­vaa mallinnus­ta ja koneop­pimista kehit­tääk­seen menetelmän, jota voidaan soveltaa pohjoisi­in kaupunkei­hin. Eri­tyis­es­ti har­vaan asu­tu­il­la alueil­la paikallis­ten raken­nus­ma­te­ri­aalien uudelleenkäyt­tö voi vähen­tää kul­je­tus­matko­ja ja päästöjä sekä luo­da uusia työ­paikko­ja ja vahvis­taa paikallistalout­ta.

Toinen EU-MAT-han­kkeen keskeinen haaste on raken­nusten hybridi­rakenne – ne koos­t­u­vat useista eri mate­ri­aaleista ja tuot­teista, ja inno­vati­ivisia ratkaisu­ja näi­den hyö­dyn­tämisek­si uusis­sa tuot­teis­sa on vähän. Han­ke osal­lis­taa opiske­li­joi­ta, suun­nit­telijoi­ta ja paikallisia yri­tyk­siä kehit­tämään uusia raken­nus­tuot­tei­ta, jot­ka laa­jen­ta­vat kier­rätet­ty­jen mate­ri­aalien käyt­tömah­dol­lisuuk­sia tule­vaisu­udessa.

Raken­nus­tuot­tei­den tehokas uudelleenkäyt­tö ja kier­rä­tys vähen­tää neit­seel­lis­ten raa­ka-ainei­den louhin­nan sekä raken­nus- ja purku­jät­teen kaatopaikkakäsit­te­lyn hait­tavaiku­tuk­sia – kuten saas­tu­mista, elinympäristö­jen tuhou­tu­mista ja hiilid­iok­sidipäästöjä – ja siten edis­tää bio­di­ver­si­teetin ja ekosys­teemi­palvelu­iden suo­jelua.

Projektin kesto

1.9.2025 — 31.8.2028

Projektipäällikkö

Jouni Luo­ma
jouni.luoma(a)karelia.fi

Rahoitus

Inter­reg Auro­ra

Julkaisut

Han­kkeen LinkedIn

EU-MAT: Rak­en­tamisen kier­to­talout­ta pohjoi­sis­sa kaupungeis­sa

EU-MAT: Cir­cu­lar Con­struc­tion in North­ern Cities

Rapu-tieto­jär­jestelmäl­lä raken­nus- ja purku­jäte kier­toon – työ­pa­ja kokosi 140 asiantun­ti­jaa jär­jestelmän äärelle