
Professori Pekka Puskan johtama Pohjois-Karjala-projekti (1972–1997) oli tavoitteellinen terveyden edistämisen hanke, joka sai paljon myös kansainvälistä huomiota. Kansanterveystyön ja neuvonnan seurauksena alueemme ihmisten sydäntautikuolleisuus väheni ja elinikä piteni.
Suomalaisten sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat yhä yleisin kuolinsyy. Vaikka kolesteroli- ja verenpainetasot riskitekijöinä ovat laskeneet vuosikymmenten aikana, on kehitys selkeästi hidastunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja samalla lihavuus on yleistynyt huolestuttavasti..
Pohjois-Karjalan hyvinvoinnin ongelmakohtina ovat elintapahaasteiden kasautuminen ja korkea sairastavuus. Liikkumisen suhteen yli puolet pohjoiskarjalaisista ei liiku viikoittain säännöllisesti terveysliikuntasuositusten mukaisesti ja hieman alle viidennes ilmoittaa nukkuvansa riittämättömästi. Pohjoiskarjalaisten sairastavuus suhteessa muuhun Suomeen on korkeaa erityisesti sepelvaltimotaudissa, diabeteksessa, tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, vakavissa mielenterveysongelmissa, alkoholisairauksissa ja kroonisissa keuhkosairauksissa.
Pohjois-Karjala projekti 2.0 ‑hankkeen tavoitteena on edistää työikäisten terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä kansansairauksia. Kohderyhmää ovat erityisesti 18–65-vuotiaat, tyypin 2 diabetes- ja/tai sydän- ja valtimotautiriskissä olevat pohjoiskarjalaiset. Elintapaohjauksen palvelut ovat saatavilla Ihmisten huoltoasemalla Joensuun Prismassa kauppareissun yhteydessä sekä digitaalisesti vuorokauden ympäri älypuhelimella tai tietokoneella. Ihmisten huoltoasema on Pohjois-Karjala projektin uusi tuleminen 2020-luvun keinoin. Hankkeessa keskeistä onkin elintapaohjauksen ja ‑tiedon tuominen lähelle ihmisten arkea, sekä saavutettavuuden edistäminen digitaalisia palveluja hyödyntäen.
Pohjois-Karjala projekti 2.0‑hanketta toteutetaan laaja-alaisessa yhteistyössä. Hankkeessa toteutetaan lisäksi kaksi puolen vuoden mittaista elintapaohjauksen pilottia, joissa yhdistetään digitaalisia ja kohtaavia menetelmiä. Toimintamallin vaikutuksia arvioidaan Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Sydänliiton vaikuttavuustutkimuksella.
Projektin kesto
10.6.2025 — 31.3.2027
Rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoitus


